Neiti Pippuri

Taas on viikkoja vierähtänyt ja neiti näyttää itsestään koko ajan uusia puolia. Korvat ovat selvästi auenneet ja sen myötä on ilmaantunut myös hieman jännittäviäkin asioita. Ei neiti onneksi mitenkään erityisen arka ole ollut, mutta enää ei kirmata kaikkea uutta kohti tukkaputkella. Onneksi kuitenkin kaikki vähänkin jännittävä, skeittaajia lukuunottamatta, on osottautunut ihan turvalliseksi. Skeittaajat ovat vielä melko pelottavia, mutta eiköhän niihinkin totuta kun tutun lenkin varrella aseman reunalla niitä aina pyörii. Vatanen on kyllä saanut ihan todenteolla kestää neidin karvoissa roikkumista ja jatkuvaa puremista. Vielä (ehkä viikon verran) on Vatasella turvapaikkana sohva, mutta valitettavasti kohta neiti pääsee myös sinne. Tosissaan en ole vielä nähnyt Vatasen Herttaa komentavan, mutta eiköhän sekin päivä kohta tule. Leikeissä Hertta ärsyttää Vatasta ensin ihan sydämensä kyllyydestä ja kun Vatanen vähänkin koskettaa hampailla huutaa neiti kun kurkkua leikattaisi. :D Hän osaa kyllä halutessaan olla sellainen Drama Queen, että oksat pois.. Ja heti kun Vatanen lopettaa, on neiti uudelleen karvoissa kiinni.. että niin paljon "sattui".

Hertta on reippaasti kulkenut lenkeillä ja muissa menoissa mukana. Reippaasti jaksaa neiti töpöttää vaikka välillä "joutuukin" myös syliin. Sainpa jo ranteenikin kipeäksi kun yhdellä pitkällä lenkillä jouduin sitä enemmän kantamaan ettei liiaksi väsyisi. Viime viikolla Hertta pääsi myös leikkimään muutamaa viikkoa vanhemman labbis tytön kanssa ja melkoiset painit saivatkin aikaiseksi. Muuten ei ole kauheasti pentukavereita saatu, mutta onneksi labbis tyttö ja naapurin Onni leikkii Hertan kanssa aina pari kertaa viikossa. Saa sitten ihan pentumaiset leikit pystyyn. :)

Energianpurkamiseksi ollaan aloitettu jo leikkimielisesti naksuttelemalla istumaan ja maahan käskyjen opetteleminen. Mukavasti neiti tarjoaa jo molempia ja istu käsky menee jo melkein sanallisella käskylläkin. Hieman aloiteltiin agilitya varten "kierrä" käskyä takaakiertoja varten pöydän jalkaa kiertämällä, mutta tämä on vasta ihan aluillaan. Eiköhän me tuolta vaatekaapista lähi viikkoina myös laatikko kaiveta, että päästään aloittelemaan kontaktien opettaminen. Vataselle kun en niitä laatikolla ole opettanut, niin päätin että seuraavalle koiralle tämä opetuskeino otetaan varmasti käyttöön ettei tule harmaita hiuksia sitten toista kertaa tämän asian suhteen.

Ja jotta meillä ei liian hiljaista olisi on neiti alkanut harjoitella äänilahjojen käyttöä.. Huhuh, kuinka kova ääni tuosta pienestä voikin lähteä. Meillä on kuitenkin sääntönä, ettei ääniin reagoida milläänlailla, jotta ei jäisi turha ääntely päälle.

Jos elämän neidin kanssa voisi kiteyttää yhteen sanaan, olisi se ehdottomasti "vauhdikas".. :D