Näköjään elämämme on sen verran kiireistä, että tänne kirjoittaminen unohtui ennenkuin kerkesi edes alkamaan.. Harmittavaa. Yritän kuitenkin tsempata jatkossa, koska tarkoitushan oli jo ihan itseäkin varten hieman kirjoitella treenipäivityksiä ja muita höpinöitä. :)
Paljon on tapahtunut viime kirjoituksen jälkeen.. Elämä näiden kahden tohelon ja torvelon kanssa ei käy tylsäksi, mutta on siitäkin huolimatta pääosin oikein hauskaa. :) Kaksikon suhde on tiivistynyt ja tällä hetkellä kulkevat kuin majakka ja perävaunu. :D Hertta on kasvanut kovaa vauhtia niin fyysisesti kuin henkisesti. Joka viikko on näyttäytynyt uusia puolia neidistä. Melko reippaaksi edelleenkin kuvaisin neitiä vaikkakin nyt on pari viikkoa sitten alkanut selvästi jonkinasteinen mörkökausi. Neiti on päässyt (ainakin omasta mielestäni) erittäin paljon tutustumaan uusiin asioihin, ihmisiin, tilanteisiin ja koiriin. Nyt tätä ollaan tehostettu vielä entisestään, jotta neidin itsevarmuus ja rohkeus lisääntyisi. Lenkillä vastaantulevat koirat pelottavat jonkin verran ja tämän neiti ilmoittaa haukulla. Toisten koirien ohittamiseen ollaankin yritetty ottaa oikein tehotreeniä ja harjoiteltu ohituksia namien avulla. Tosi hienosti tarjoaa kontaktia ja sen myötä haukkukin on vähentynyt. Että eiköhän tuokin "turha" haukku saada aisoihin. Ja jos leikkimään pääsee unohtuu vieraidenkin koirien pelottavuus hyvin nopeasti. :D Pääosin oikein hienosti ottaa neiti vastaan uudet tilanteet. Eikä näyttänyt pelottavan uuden vuoden paukutkaan. Satunnaisista möröistä huolimatta neiti on ollut erittäin reipas ja ottanut rohkeasti vastaan kaiken mihin olen sitä vienyt. Hieno tyttö! :)
Hertta on oppinut myös talon tavoille. Nukkuvat Vatasen kanssa kylki kyljessä sängyllä ja sohvalla tyynyjen välissä, hepuloivat ennen lenkille lähtöä ja tulevat aina ihan vain varmuudeksi kerjäämään josko ruoka-aikaan keittiöön saisi tulla pyörimään. Hertta kuitenkin noudattaa käskyjä ehkä jopa hieman paremmin kuin Vatanen (ainakin useimmiten). Se ei esimerkiksi yritä 10 kertaa tulla keittiöön ruoka-aikaan vaan yksi (tai kaksi) käskyä pysyä poissa menee jakeluun. :)
Neiti on pysynyt terveenä ja ruoka maistuu. Huima 6kk ikää tulee täyteen 16.1! Korkeutta on tällä hetkellä n. 39cm (suurpiirteisesti mitattuna) ja painoa 9,2kg. Aika pikku tirriäiseltä tuo neiti näyttää muiden perrokavereiden rinnalla, mutta eipä tuo haitanne. Kyllä se ikä tuo tarvittavan massan ja lisää lihaksia. Mediksihän sitä kaavailtiinkin.. ;)
Agilityn osalta ollaan pidetty "joululomaa" joulukuun alusta, mutta onneksi huomenna päästään taas tosi toimiin. Teki varmasti tauko hyvää niin ohjaajalle kuin koirallekin. Vatasen kanssa jatketaan treenaamista samaan malliin kuin viimeksikin. Pääonsin panostetaan lyhyisiin tekniikkapätkiin, jotta ei väsähdä liiaksi. Jostain kumman syystä kilppari vie edelleen voimat melko nopesti, vaikka veriarvot ovatkin olleet jo pitkään ihan hyvät. Täytyy vain treeneissä muistaa lopettaa ennen kuin on kaikki mehut loppu. Jatketaan kuitenkin treenaamista niin kauan kuin se koirasta on kivaa, ja vielä se sitä ainakin on. Laitoinpa Kennelliittoonkin hakemuksen EJ-rekisteriin siirrosta, jotta päästään kokeilemaan virallisiakisojakin. :) Hertan kanssa jatketaan agilityn sailoihin tutustumista. Putkia ollaankin jo treenailta ja tätä jatketaan edelleen. Lisäksi otetaan mukaan ilman rimoja eteenlähetys, takaakierto ym. harjoituksia. Kontaktia treenaillaan kotona laatikolla. 2on2off asento on jo oikein hyvin hallussa, mutta kestoa kontaktilla oloon tarvitaan lisää. Neiti kun on aavistuksen malttamaton tekemisissään.. :D
Sellaista meille kuuluu.. Ei kai muuta. Ensi viikon tiistaina on koirilla uintipäivä ja pääse Hertsikka ensimmäista kertaa näyttämään vesikoiran taitojaan. Katsotaan kuinka neiti pulikoi. Siitä ja muista kuulumisista lisää kunhan taas kerkiää kirjoittamaan. :)
Paljon on tapahtunut viime kirjoituksen jälkeen.. Elämä näiden kahden tohelon ja torvelon kanssa ei käy tylsäksi, mutta on siitäkin huolimatta pääosin oikein hauskaa. :) Kaksikon suhde on tiivistynyt ja tällä hetkellä kulkevat kuin majakka ja perävaunu. :D Hertta on kasvanut kovaa vauhtia niin fyysisesti kuin henkisesti. Joka viikko on näyttäytynyt uusia puolia neidistä. Melko reippaaksi edelleenkin kuvaisin neitiä vaikkakin nyt on pari viikkoa sitten alkanut selvästi jonkinasteinen mörkökausi. Neiti on päässyt (ainakin omasta mielestäni) erittäin paljon tutustumaan uusiin asioihin, ihmisiin, tilanteisiin ja koiriin. Nyt tätä ollaan tehostettu vielä entisestään, jotta neidin itsevarmuus ja rohkeus lisääntyisi. Lenkillä vastaantulevat koirat pelottavat jonkin verran ja tämän neiti ilmoittaa haukulla. Toisten koirien ohittamiseen ollaankin yritetty ottaa oikein tehotreeniä ja harjoiteltu ohituksia namien avulla. Tosi hienosti tarjoaa kontaktia ja sen myötä haukkukin on vähentynyt. Että eiköhän tuokin "turha" haukku saada aisoihin. Ja jos leikkimään pääsee unohtuu vieraidenkin koirien pelottavuus hyvin nopeasti. :D Pääosin oikein hienosti ottaa neiti vastaan uudet tilanteet. Eikä näyttänyt pelottavan uuden vuoden paukutkaan. Satunnaisista möröistä huolimatta neiti on ollut erittäin reipas ja ottanut rohkeasti vastaan kaiken mihin olen sitä vienyt. Hieno tyttö! :)
Hertta on oppinut myös talon tavoille. Nukkuvat Vatasen kanssa kylki kyljessä sängyllä ja sohvalla tyynyjen välissä, hepuloivat ennen lenkille lähtöä ja tulevat aina ihan vain varmuudeksi kerjäämään josko ruoka-aikaan keittiöön saisi tulla pyörimään. Hertta kuitenkin noudattaa käskyjä ehkä jopa hieman paremmin kuin Vatanen (ainakin useimmiten). Se ei esimerkiksi yritä 10 kertaa tulla keittiöön ruoka-aikaan vaan yksi (tai kaksi) käskyä pysyä poissa menee jakeluun. :)
Neiti on pysynyt terveenä ja ruoka maistuu. Huima 6kk ikää tulee täyteen 16.1! Korkeutta on tällä hetkellä n. 39cm (suurpiirteisesti mitattuna) ja painoa 9,2kg. Aika pikku tirriäiseltä tuo neiti näyttää muiden perrokavereiden rinnalla, mutta eipä tuo haitanne. Kyllä se ikä tuo tarvittavan massan ja lisää lihaksia. Mediksihän sitä kaavailtiinkin.. ;)
Agilityn osalta ollaan pidetty "joululomaa" joulukuun alusta, mutta onneksi huomenna päästään taas tosi toimiin. Teki varmasti tauko hyvää niin ohjaajalle kuin koirallekin. Vatasen kanssa jatketaan treenaamista samaan malliin kuin viimeksikin. Pääonsin panostetaan lyhyisiin tekniikkapätkiin, jotta ei väsähdä liiaksi. Jostain kumman syystä kilppari vie edelleen voimat melko nopesti, vaikka veriarvot ovatkin olleet jo pitkään ihan hyvät. Täytyy vain treeneissä muistaa lopettaa ennen kuin on kaikki mehut loppu. Jatketaan kuitenkin treenaamista niin kauan kuin se koirasta on kivaa, ja vielä se sitä ainakin on. Laitoinpa Kennelliittoonkin hakemuksen EJ-rekisteriin siirrosta, jotta päästään kokeilemaan virallisiakisojakin. :) Hertan kanssa jatketaan agilityn sailoihin tutustumista. Putkia ollaankin jo treenailta ja tätä jatketaan edelleen. Lisäksi otetaan mukaan ilman rimoja eteenlähetys, takaakierto ym. harjoituksia. Kontaktia treenaillaan kotona laatikolla. 2on2off asento on jo oikein hyvin hallussa, mutta kestoa kontaktilla oloon tarvitaan lisää. Neiti kun on aavistuksen malttamaton tekemisissään.. :D
Sellaista meille kuuluu.. Ei kai muuta. Ensi viikon tiistaina on koirilla uintipäivä ja pääse Hertsikka ensimmäista kertaa näyttämään vesikoiran taitojaan. Katsotaan kuinka neiti pulikoi. Siitä ja muista kuulumisista lisää kunhan taas kerkiää kirjoittamaan. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti